Punteracademy
Seuraa Punteracademya Facebookissa Seuraa Punteracademya Twitterissä

Blogi: Mikä on maailman kovin liiga?

Suomessa yleinen käsitys on jo pidemmän aikaa ollut, että Valioliiga on sen pidemmittä väittelyittä maailman kovin jalkapallosarja. Vaikka helposti tulee mieleen että tämän näkökannan edustajilla on mennyt "maailman kovatempoisin" ja "maailman kovatasoisin" sekaisin käsitteinä, on puheille ollut englantilaisjoukkueiden vahvan euromenestyksen ja sarjan lukuisien tähtipelaajien takia katetta. Noiden puheiden aika alkaa kuitenkin olla ohi.

Tämän kauden Valioliigaa ja Euroopan kilpailuja seuranneet voivat varmasti yhtyä siihen, että sumuiselta saarelta ei tänä vuonna tule ainuttakaan todellista suurjoukkuetta. Manchester United on ehkä heikoimmassa jamassa vuosikymmeneen, tosin ilmeisen kontrolloidusti, sillä Sir Alex Ferguson rakentaa tehtaiden varjossa taas uutta supersukupolvea. Chelsea on auttamattoman vanhentunut joukkue jolla on paljon ongelmia, ja sen uutta tulemista joudutaan todennäköisesti odottamaan vielä muutama vuosi. Arsenal pelaa edelleen viihdyttävää jalkapalloa, mutta sen ainoa maailmanluokan pelaaja on Robin van Persie. Liverpool hakee uutta nousua 90-luvun eväillä, ja on varmaan turha erikseen mainita kuinka köyhillä eväillä tällöin ollaan liikenteessä eurooppalaisen huippujalkapallon kontekstissa. Mielenkiintoisin englantilainen joukkue on Manchester City, mutta sekin näyttää jäävän alkulohkoon Mestareiden Liigassa.

Onko kyse sitten pelkästään yhden kauden sattumasta, tilanteesta jolloin kaikki Big4 seurat ovat samaan aikaan vasta rakentamassa seuraavaa suurjoukkuettaan? Mielestäni ei. Kyse on paljon suuremmista asioista kuin pelaajamateriaaleista. Valioliiga on nyt jäämässä Englannin maajoukkueen tapaan melko totaalisesti nykyjalkapallon taktisesta kehityksestä. Sarjassa pärjää edelleen varsin köykäisin taktisin keinoin, kuten Tottenhamin menestys sarjan kärkipäässä alkukaudella on osoittanut. Harry Redknapp luotsaa Spursia käytännössä samoin eväin kuin Bournemouthia joskus 80-luvulla! Tämä on selkeimmin näkynyt euro-otteluissa, jossa parhaana esimerkkinä toimii täysin ylivoimaisesti kotimaan sarjassa esiintynyt City. Bundesliigassa kolmantena oleva Bayern pelasi Sky Bluesin ulos kentältä joukkueiden ensimmäisessä kohtaamisessa, ja Serie A:ssa kuudentena majaileva Napoli jätti Citizensin yhteen pisteeseen kahdessa kohtaamisessa. Jopa ryömivä Villarreal oli Citylle verrattain kova pala purtavaksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain Roberto Mancinin miehistön kokemattomuudesta Mestareiden liigassa, sillä myös Chelsea ja Man Utd ovat olleet pulassa sellaisten joukkueiden kanssa kuin Basel tai Bayer Leverkusen. Korutonta kieltä kertoo se, että materiaaliltaan heikoin, mutta pelitavaltaan eurooppalaisin Arsenal on pelannut parhaiten Euroopan kovimmassa seurajoukkuekilpailussa. Englantilaisjoukkueiden taktisten ongelmien läpivalaisu vaatisi oman kirjasarjansa, mutta sanotaan vaikkapa että pelissä pitää olla muukin rytmi kuin "always give a 110%" ja pelin tempo ei tule siitä kuinka kovaa pelaajat juoksevat kentällä.

Entä sitten pelaajisto? FIFA:n Balon D'Or listalla, eli listalla josta maailman paras jalkapalloilija valitaan, on neljä pelaajaa Englannin Valioliigasta. Näistäkin Sergio Aguero on ehtinyt palloilla englannissa vasta vajaan puolikkaan kauden. Maailman jalkapallon kattojärjestön mukaan maailman 23 parhaasta jalkapalloilijasta siis vain neljä pelaa Valioliigaa, ja näistäkin ainoastaan Wayne Rooney ja Nani ovat listalla Valioliiga-ansioidensa takia. Toki listaa vääristää kahdeksan Barcelona-pelaajaa, mutta totuus on hyvin samankaltainen, ellei jopa surullisempi. Toinen näkökulma asiaan on tarkastella minkälaiset pelaajat Valioliigassa loistavat. David Silva ja Juan Mata ovat olleet alkukaudesta suurseurojensa parhaat pelaajat. Mitään näiltä upeilta jalkapalloilijoilta pois ottamatta on kysyttävä onko tämä loisto ollut pelkästään kyseisten pelaajien hyvyyttä, vai siirtyivätkö herrat heikkotasoisempaan sarjaan? Silva oli toki erinomainen jo Valenciassa, kuten myös Mata pienemmässä mittakaavassa, mutta molemmilla on vaikeuksia mahtua jopa Espanjan maajoukkueeseen. Uskallan väittää että kyse on tässäkin asiassa pelaajien taktisista ominaisuuksista. Silvalla ja Matalla on kyky ymmärtää ja määritellä pelin tempoa, aikaa ja tilaa. Tätä ominaisuutta ei löydy yhdeltäkään Union Jackin alla syntyneeltä pelaajalta. Sen sijaan Espanjassa, Italiassa ja Saksassa näitä neroja on enemmän. Esimerkkejä "Valioliigassa taianomainen, muualla vain hyvä" -kansiosta löytyy muitakin, esimerkiksi Rafael van der Vaart ja hypoteettisesti Samir Nasri.

Mikä sitten on maailman kovin jalkapallosarja? La Liga voi heittää pöytään kaksi Euroopan kovinta joukkuetta, Real Madridin ja Barcan. Näiden kahden joukkueen pelaajat kattavat maailman parhaan jalkapalloilijan valintalistalta 13/23 pelaajaa. Muista seuroista ei sitten löydykään ainuttakaan pelaajaa. Kaikille tuttu fakta ja suurin syy tämän tittelin viemiseen La Ligalta onkin tason dramaattinen putoaminen näiden kahden takana.

Serie A on näissä pöytäkeskusteluissa saanut sivuroolin jo pari vuotta sitten, mutta tämän kauden sarja on oikeasti hyvätasoinen. Milan ja Napoli pelaavat taktisesti edistynyttä futista, ja Juventuskin tekee uutta tuloaan. Eikä pidä unohtaa myöskään Udinesea. Serie A:lla on myös yhtä monta pelaajaa Balon D'Or shortlistalla kuin Valioliigalla. Mielestäni tämän kauden Mestareiden Liigalle on todennäköisempää saada italialainen kuin englantilainen voittaja.

Bundesliiga on myös väheksytty vaihtoehto. Sarja on äärimmäisen tasainen ja täynnä laatujoukkueita. Bayern Munchen voittaisi Valioliigan tällä kaudella hyvin suurella todennäköisyydellä. Euromenestys on kuitenkin liikaa juuri Bayernin harteilla. Oletteko muuten koskaan miettinyt, että jos Bundesliiga on selkeästi esimerkiksi La Ligaa tai Valioliigaa heikompitasoinen, minkä takia pelkästään sieltä koottu maajoukkue on joka ikisissä arvokisoissa kolmen parhaan joukkueen joukossa? Paljon viitatulle listalle bundeksesta on selvinnyt kaksi pelaajaa. Sarjassa pelataan jo nyt todennäköisesti viihdyttävintä futista parhailla yleisömäärillä. Muutaman vuoden kuluessa Bundesliiga ei enää ole se sarja josta on paras hankkia pelaajat kaikkiin suurimpiin joukkueisiin, vaan se sarja jossa kaikki suurimmat joukkueet pelaavat.

Muista sarjoista Ranskan Ligue 1 on nykyään yllättävän vetovoimainen ja aikaisempaa tasaisempi, mutta terävin kärki on tylsynyt sittenLyonin dynastian. Portugalin liigasta tuntuu tulevan pääsääntöisesti visionäärisimmät uudet valmentajat, mutta joukkueiden menestys on jäänyt Eurooppa Liigan tasolle.

Koko kysymys on oikeastaan epämiellyttävän vaikea arvioida, ja siksi fantastinen kohde väittelyille. On vaikea päättää mitkä ovat parhaat kriteerit kysymyksen ratkomiseksi; menestys eurokentillä, maailman parhaiden pelaajien jakaantuminen, vai kenties pelin yleinen taso? Joka tapauksessa Valioliigan itsestään selvänä pidetty asema on syytä vähintäänkin kyseenalaistaa.

Iso Mestari